Limingan uusi minikylpylä lämpeää kaukolämmöllä
Hieman vahingossa syntyneen Limingan uuden minikylpylän, Lakeuden Lähteen, toiminnassa luotetaan kaukolämpöön. Lämmitysmuoto on ison hallin kannalta edullinen, varma ja laajennukset mahdollistava vaihtoehto.
Seinän toiselta puolelta kuuluu veden loisketta ja iloista huutoa. Nuo äänet ovat erittäin tervetulleita, sillä Liminkaan on kaivattu uimapuitteita jo ainakin kymmenen vuoden ajan.
– Hyvä, ettei tullut tippa linssiin, kun allas oli ensimmäisen kerran täynnä vesijumppaajia ja riemun äänet sen mukaiset, uuden minikylpylän yrittäjä Pasi Inkeroinen kuvailee hymyillen.
Se, miten Lakeuden Lähteenä tunnettu kylpylä lopulta rakentui kuntaan ja ylipäätään Inkeroiselle, on osittain sattumaa.
Persoonallinen sisustus
Tuore kylpyläyrittäjä hörppää kahvia ja kertoo odottavansa inspiraatiota kylpylän sisustuksen viimeistelyyn. Varsinaiset allas- ja oleskelutilat ovat lähes tulkoon valmiit, mutta yläkertaan olisi tulossa vielä kymmenhenkinen sauna, pari suihkua, kenties kahvio, parveke ja palju.
Inkeroiselta kuuluu löytyvän valtavasti ideoita sen suhteen, miten kokonaisuutta voisi vielä kehittää.
– On parasta herätä aikaisin viikonloppuaamuna ja tulla tänne puuhastelemaan ennen kuin työmiehet ehtivät paikalle. Silloin voi rauhassa ideoida kylpylän sisustusta ja inspiroitua.
Rakentaminen on jo hyvällä mallilla, mutta inspiraatiota kaivattaisiin vielä tilojen koristeluun. Tämä kylpylä ei ole nimittäin millään tavalla perinteinen, ainakaan Suomen mittapuulla. Lähes kaikki tilat on päällystetty marmorimaisella pinnoitteella, värejä on käytetty rohkeasti ja valaisimina toimivat kultaiset kattokruunut. On kukkia, suihkulähde ja kultaiset enkelipatsaat.
– Kylpylään on haettu kaikkea perinteisestä poikkeavaa – enemmän sellaista antiikin Kreikan maailmaa. Lämmittää sydäntä, kun tilojen kuvaillaan olevan italialais- tai kreikkalaistyyliset, sillä juuri sitä tunnelmaa tänne on haluttu.
Rakennussuunnitelmat uusiksi
Lakeuden Lähde on herättänyt paljon mielenkiintoa myös muissa medioissa, eikä ihme. Onhan kylpylä persoonallinen ilmestys perinteisen maaseudun keskellä, eikä sen tarinakaan ole kaikista tavanomaisin.
Kylpylän ohessa lattiapinnoitusalan ammattilaisena toimiva Inkeroinen oli pari vuotta sitten rakentamassa yritykselleen uusia hallitiloja. Halliin oli tarkoitus tulla sekä työskentelytilat että showroom yrityksen pinnoitustuotteille, ja yksi ajatus oli rakentaa showroomiin pieni uima-allas.
– Ihmiset kuulivat ideasta ja alkoivat kysellä, voisiko allasta käyttää kenties muuhunkin tarkoitukseen. Lopulta kuntakin oli mukana yllyttämässä, kun tilaan alettiin suunnitella koululaisten uimatunteja, Inkeroinen taustoittaa.
Koska hallia ei oltu alunperin ajateltu kylpyläksi, paljon piti tehdä uusiksi. Suurin osa rakennetusta päätettiin purkaa ja koko rakennuksen tekniikka miettiä uudelleen. Moni ei lähtisi vastaavanlaiseen muutokseen, mutta Inkeroista se ei estänyt.
– Homma ei missään vaiheessa epäilyttänyt. Enemmän ajattelin sitä, miten kaiken saa toimimaan, jotta lopputuloksena olisi kaikkien kannalta toimiva paketti.
”Hyvä, ettei tullut tippa linssiin, kun allas oli ensimmäisen kerran täynnä ja riemun äänet sen mukaiset.”
Pasi Inkeroinen, Lakeuden Lähde
Kylpylä yksityiskäyttöön
Lakeuden Lähteen virallista avajaispäivää ei ole päätetty, sillä kylpylä on vielä niin kutsutussa testikäytössä. Osittain siksi, että viimeistelyt ovat kesken; osittain siitä syystä, että kylpylän toimivuus halutaan varmistaa.
– Testikäytössä nähdään, mihin vesi valuu ja miten tiloja pitää vielä kehittää. Muutos onnistuttiin lopulta tekemään todella hyvin, sillä korjaustarpeita on ollut vain vähän, Inkeroinen kertoo tyytyväisenä.
Lakeuden Lähde erottuu tarinansa ja persoonallisuutensa lisäksi myös toimintatavassaan. Kylpylä on nimittäin suunniteltu pääasiassa yksityiskäyttöön perheille, yhdistyksille ja muille kävijöille. Yksityisvuorojen rinnalle on suunniteltu toki myös yleisvuoroja, joissa on paikalla uimavalvoja. Lisäksi rakennuksella on jo nyt vakiovuokralaisia muun toiminnan kautta.
– Kylpylän tarkoitus konkretisoituu vihdoin, kun näkee ihmisten viihtyvän ja rentoutuvan täällä. Tämä paikka on luotu kävijöitä varten, ja toivon sen tarjoavan eräänlaisen irtioton arjesta.
Kylpylä lämpimäksi kaukolämmöllä
Kasitien varressa seisovaa hallia ehdittiin rakentaa vuoden verran ennen kuin ajatus kylpylästä syntyi. Energia-asiat eivät olleet siis alusta alkaen mielessä, mutta onneksi oikea lämmitysmuoto pelasti paljon.
– Olin alussa itse yhteydessä Oulun Seudun Sähköön ja kyselin, olisiko tälle perälle mahdollista saada kaukolämpö. Lämmitysmuoto olisi ison hallin kannalta edullinen, varma ja laajennukset mahdollistava vaihtoehto. Onneksi sen toimittaminen lopulta onnistui, Inkeroinen kertoo.
Kylpylät ja uimahallit ovat isoja energiankuluttajia, sillä niiden keskimääräinen kulutus liikkuu vuodessa 1000–3000 GWh:ssa – se vastaa satojen omakotitalojen kulutusta. Lakeuden Lähde on toki pienikokoisempi, mutta energiaa kuluu samaan tapaan lattian ja veden lämmitykseen, ilmanvaihtoon sekä sähkökökäyttöisiin laitteisiin.
– Huoneilman pitää olla vettä lämpimämpää, jotta ikkunat eivät höyrysty. Veden lämpötila on noin 27 astetta ja huoneilman 30. Kaukolämpö pitää ilman ja veden tasaisen lämpimänä vuorokauden ympäri.
Kylpylän energiankulutus on myös kustannuskysymys, johon aiotaan tulevaisuudessa etsiä vastauksia vihreistä ratkaisuista.
– Rakennusvaiheen jälkeen ryhdytään kehittämään kylpylän energia- ja kustannustehokkuutta. Kenties tänne tulee aurinkopaneeleja tai akkuvarastoja. Kaikille ideoille ollaan avoimia – mitä puhtaammin energiaa pystytään tuottamaan, sen parempi, Inkeroinen paketoi.